Luento 2

Tämän kerran luentomme aiheena oli innovaatio, innovointi ja muutosten johtaminen. Meidän mielestämme innovaatio on uuden prosessin tai tuotteen luominen ja uusia ideoita. Luennolla sitten saimme vahvistuksen, että olimme ajatelleen kutakuinkin oikein. Uutena tietona tuli, että innovaatiot jaetaan kahteen luokkaan: radikaaleihin ja uudistaviin innovaatioihin. Omia kokemuksia innovaatioiden kehittämisestä meillä ei ole vielä, mutta olemme käyttäneet uusia innovaatioita paljonkin, esimerkkinä vaikka älypuhelimet.

Teoriaosan jälkeen katsoimme videon Charles Leadbeaterin puheesta (http://www.ted.com/talks/charles_leadbeater_on_innovation.html), jossa hän puhui innovaatioista. Hän käsitteli puheessaan sitä, että nykyään monet innovaatiot syntyvät kuluttajilta itseltään eikä niinkään yrityksiltä. Kuten maastopyörän kehittivät eräät nuoret, jotka olivat kyllästyneet sen aikaisiin pyöriin ja alkoivat sitten kehittää maastopyörää. Charles korosti sitä, että aina välttämättä eivät isot yritykset kehitä uusia innovaatioita vaan ne tulevat kuluttajilta. Lisäksi eräs mielenkiintoinen fakta esiintyi myös videolla. Charles kertoi että monet keksinnöistä syntyvät ns. vailla isompaa käyttötarkoitusta, kuten tekstiviestejä keksittäessä ei vielä osattu odottaa yhtään millainen buumi niistä vielä syntyy. Vasta suuremman luokan käytön jälkeen keksiöillekin selvisi miten ison asian he olivat keksineet.

Seuraavaksi käsittelimme innovointia. Innovointi on innovaatiotoimintaa, joka edistää innovaatioiden syntymistä. Nykyään yritysten ympäristöt ovat enemmän dynaamisia ja liikkuvia ja tämä edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä. Innovointia estää esimerkiksi ns. paikalleen jämähtäneet ihmiset, jotka eivät pidä muutoksesta ja ovat kaikkea muutosta vastaan. Keskustelua heräsi luennolla paljon lääkkeiden patentoinnista, että nämä patentit estävät lääkkeiden kehittämistä. 

Kurssimme kirjassa (Managing & Organizations, Clegg, S. - Kornberger, M. - Pitsis, T, Kolmas painos 2011, s.378) innovaatiosta kerrotaan, että uusia innovaatioita tarvittaisiin uuden maailman, kuten ilmaston muutokseen ja köyhyyteen. Nykyisin innovaatiot keskittyvät aika paljon pelkästään teknologisiin innovaatioihin. Tästä olemme ryhmämme kanssa samaa mieltä. Myös harmillisen usein keskitytään vain hyvin rahaa tuottaviin innovaatioihin ja jätetään vähemmän tuottavat ideat syrjään.

Kirjassa (Managing & Organizations, Clegg, S. - Kornberger, M. - Pitsis, T, Kolmas painos 2011) mainittiin myös Henry Ford ja hänen omistamansa autotehtaat. Monet eivät uskoneet hänen innovaatioihinsa, mutta hän itse uskoin. Hän kehitti mm. liukuhihnatuotannon. Hän oli aikansa suuri innovoija ja hänenlaisiaan innovoijia tarvittaisiin maailmaan lisää ratkaisemaan nykymaailman ongelmia.

Käsittelimme seuraavaksi johtamista. Kaikki johtaminen on havainnointia. Havainnointiin liittyy paljon havainnointi harhoja kuten stereotyyppiset oletukset. Näitä kaikkien johtajien tulisi miettiä. Meidän kokemuksiamme positiivisista havainnointivirheistä on esimerkiksi se, kun vanhemmat kehuvat pieniä lapsia niin lasten minäkuva kehittyy parempaan suuntaan. Päinvastaisessa tilanteessa lapsen minäkuva kehittyy huonoon suuntaan ja lapsi ei välttämättä luota itseensä ja hänellä voi olla myöhemmin elämässään enemmän vaikeuksia kuin toisella lapsella jota on kehuttu lapsena.

Katsoimme myös videon (http://www.ted.com/talks/james_geary_metaphorically_speaking.html), jossa James Geary käsitteli puheessaan erilaisia metaforia. Mieliimme jäi erityisesti se fakta, että käytättäessämme puheessa metaforia saamme kerrottua asioista paljon laajemmin. Sillä jokainen tulkitsee metaforat omalla tavallaan. 

Mielenkiintoista oli ryhmien ja yksilöiden johtamisten ero. Kirjassa (Managing & Organizations, Clegg, S. - Kornberger, M. - Pitsis, T, Kolmas painos 2011) kerrotaan, että nykyään tehdään entistä enemmän töitä ryhmissä, koska päätöksenteko on joustavampaa ja saadaan todennäköisemmin paras lopputulos, kun kaikkien ideat ovat mukana. Toisaalta ryhmätyö voi koitua turhauttavaksi, kun voi tulla erilaisia konflikteja ryhmän sisällä. Ehkä tämänkin takia meidän luennoilla tehdään paljon ryhmätöitä, jotta oppisimme toimimaan ryhmässä tulevaisuutta ajatellen. 

Toinen asia, mikä saattaa vaikuttaa ryhmän päätöksen tekoon, on ryhmäpaine. Tähän liittyen katsoimme myös videon (http://www.youtube.com/watch?v=qA-gbpt7Ts8), jossa huomasimme miten ryhmän paine vaikuttaa yksilöiden päätöksen tekoon. Ryhmän päätökseen saattaa myöntyä vaikka itse pitäisi toista asiaa oikeana. Mutta aina ryhmän paineella ei ole negatiivisia vaikutuksia, vaan ryhmäpaine saa ihmisiä myös parantamaan suorituksiaan, sillä kukaan ei halua olla se ryhmän heikoin lenkki.

Katsoimme myös mielenkiintoisen videon siitä mihin pahimmillaan ryhmän paine tai auktoriteetit voivat johtaa (http://www.youtube.com/watch?v=pdb20gcc_Ns). Tämä Milgramin koe oli tuttu jo allekirjoittaneelle entuudestaan lukion opinnoista, mutta muille tämä oli uusi tuttavuus. Hämmästyimme siitä, että suurin osa koehenkilöistä ”antoi” jopa tappavan sähköiskun toiselle koehenkilölle, vaikka toinen koehenkilö vaati lopettamaan. Tästä selvisi miten kova voi olla auktoriteetin voima ja se saa ihmiset tekemään sellaisia asioita mitä eivät varmasti normaalisti tekisi. Keskustelimme siitä, että antaisimmeko itse tappavan sähköiskun, niin emme antaisi. Heräsi kysymys kuitenkin siitä, että nyt kun tiedämme kokeen lopputuloksen, niin emme ehkä osaa arvioida siten tätä oikein. Ja jos auktoriteetti oikeasti sattuisi meidän taaksemme, niin emme osaa sanoa mitä sitten kävisi.

Keskustelimme luennon lopuksi siitä, että ovatko epäeettisesti käyttäytyvät ihmiset pahoja. Ryhmämme mielipide on se, että nämä ihmiset eivät välttämättä ole pahoja, mutta heitä ei välttämättä kiinnosta yhteinen hyvä ja yhteiset pelisäännöt. 

Meidän mielestämme tämän kertaisessa luennossa oli hyvää se, että sai keskustella asioista ryhmissä. Mutta itse faktatietoja luennolla saisi olla enemmän. Videot ovat olleet hyvä lisä oppimiseen. Ne avaavat aina uusia näkökulmia, mitä ei välttämättä tulisi ajatelleeksi normaalilla luennolla.

Kirjoittanut Arttu Ruuska