Viimeinen luentokerta oli varmasti yksin mielenkiintoisimmista, sillä saimme kuulla ajatuksia herättäneen esityksen Olvi-säätiön hallituksen puheenjohtajalta Paavo Jauhiaiselta liittyen markkinatalouden johtamiseen, maailmantalouden tämänhetkiseen tilaan, sekä kapitalistiseen ahneuteen ja sen seurausten rajoittamiseen ja hoitoon. Jauhiainen näytti esityksessään mielenkiintoisia lukuja ja diagrammeja liittyen talouteen. Ryhmällemme jäi erityisesti mieleen se, että maailman finanssitalous on 20-kertainen koko BKT:hen verrattuna. Se antaa mielikuvaa siitä kuinka suureksi kapitalistinen finanssimaailma on päässyt kehittymään muun muassa vaarallisen velkarahan ja ahneuden takia. Ryhmässämme syntyi keskustelua siitä, millainen tulevaisuus tulee olemaan jos kehittyvät taloudet Kiina, Intia, Brasilia ja Indonesia pääsevät muutamien vuosikymmenien päästä länsimaisen kehityksen tasolle. Ylikuumeneeko talous lopullisesti ja miten tilanne pelastetaan globaalissa mittakaavassa? Todennäköisesti juuri meidän sukupolvemme on näiden kiperien kysymysten äärellä jonakin päivänä.
Jauhiaisen esityksen jälkeen jatkoimme normaalia opetusta, käyden läpi hiljaista ja eksplisiittistä tietoa. On tärkeää huomata, että kaikkea tietoa ei voi lukea kirjoista ja opetella ulkoa, esimerkiksi pyörällä ajoa. Siksi juuri hiljainen tieto on tärkeä yrityksen työntekijöihin sitoutunut voimavara. Esimerkiksi eläkkeelle jäävän asiantuntijan mukana siirtyy pois ''aivopääomaa'' eli kokemuksen tuomaa tietoa ja osaamista, joka on sitoutunut yksilöön, ja muokkautunut hänen tunteiden, kokemusten, oppimisen ja järkeilyn perusteella. Hiljaista tietoa on hankala siirtää eteenpäin, sillä sitä saattaa olla yhdellä ihmisellä hyvinkin paljon ja se perustuu pitkälti juuri henkilökohtaisiin kokemuksiin. Käsite ''mentorointi'' liittyy hiljaisen tiedon siirtoon kokeneelta kokemattomalle, lähinnä juuri muille työntekijöille tai opiskelijoille kohdistettuna.
Eksplisiittinen tieto puolestaan on faktaa, joka löytyy sellaisenaan oppikirjoista yms. lähteistä tai on yleisesti tunnettu ja todenperäinen asia tai teoria.
Luennolla puhuimme myös viestinnän johtamisesta, mikä on varsin tärkeä osa yrityksen toimivuuden ja tuloksen parantamista. Viestintää on ainakin kahdenlaista, ulkoista ja sisäistä, ulkoinen yrityksen ulkopuolisille sidosryhmille ja sisäinen vain yritykselle itselleen. Ryhmässämme syntyi keskustelua sisäisen viestinnän johtamisen tärkeydestä, sillä se saattaa usein jäädä epähuomioon, kun keskitytään vain imagoon, brändiin ja muihin viestintäsuhteisiin yrityksen ulkopuolelle. Sisäinen viestintä takaa asioiden toimivuuden ja yhteenkuuluvuuden organisaatiossa, se on ajatusten ja mielipiteiden vaihtamista, ryhmätyöskentelyä ja tärkeä osa työntekijöiden sitouttamista ja omalta osaltaan myöskin hyvinvointia.
Aiheeseen liittyy läheisesti myös englanninkieliset termit Knowledge management ja Organizational learning. Knowledge management eli ''tiedon johtaminen'' tarkoittaa eksplisiittisen tiedon jäsennystä, sen helppoa hyödyntämistä sekä oppimista. Tutkijat Rifkin ja Fulop (Managing & Organizations 2008) listaavat kuuntelemisen ja tekemällä oppimisen tärkeämmiksi kuin oppikirjoista ja eri tutkimuksista opiskelun.
Termi Organizational Learning viittaa osin hiljaisen tiedon muuttamiseen eksplisiittisempään muotoon, mutta myös eksplisiittisen tiedon siirtämiseen eteenpäin. Esimerkiksi uuteen työtehtävään siirtyvä työntekijä saa periaatteessa kaiken sen tiedon, jonka edeltäjät ovat ''keränneet'' ja itse käyttäneet tehtävässään. Nämä asiat liittyvät juuri tiedon ja viestinnän johtamiseen.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mentorointi 2.12.2013
Clegg, Kornberger, Pitsis: Managing & Organizations, Sage 2008
Sivut: 342-352 ja 302-316
Kirjoittanut Katariina Lahdenpää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti